Oman näköistä, yhteisöllistä ja lähellä luontoa – näin suomalaiset asuvat 2020-luvulla
Asumisen ympärille syntyy uusia palveluita ja yhteiskäyttöiset tilat tulevat lisääntymään, ennustaa Suomen Asuntomessujen tulevaisuuden asumisen asiantuntija Kimmo Rönkä. Asumisen arkeen halutaan niin luksusta kuin luonnonläheisyyttä: ”Olemme siirtymässä elämysyhteiskuntaan.”
- Asumisen palvelujen kehitystä voi tarkastella porrasmallin kautta: kun ensin ostettiin laudat ja loput tehtiin itse, seuraavalla portaalla ostettiinkin talopaketti, kun taas sitä seuraavassa vaiheessa talo voitiin hankkia avaimet käteen –periaatteella, sanoo asiantuntija Kimmo Rönkä Suomen Asuntomessuilta.
Rönkä analysoi tulevaisuuden asumisen suuntauksia ja selvä trendi on nähtävissä:
- Olemme siirtymässä elämys- ja merkitysyhteiskuntaan. Palvelujen seuraavalla portaalla keskeistä on, että koti on juuri minulle ja minun elämääni sopiva, minulle tehty. Jopa hinnasta riippumatta. Merkityksellisyyttä ja elämyksiä tuo esimerkiksi asumisen ekologisuus ja muut itselle tärkeät asiat, kuten se, että puutalo on tehty kotiseudun petäjästä.
Yhteisiä palveluita ja naapurit tutuiksi
Elämyksellisyys syntyy myös asumisen ympärille muodostuvista palveluista. Suurimmat muutokset nähdään Kimmo Röngän mukaan kaupunkiasumisessa.
- Rakennukset muuttuvat kortteleiksi ja tuotteet palveluiksi. Taloyhtiökohtaisen toiminnon sijaan alkaa tulla korttelikohtaisia tiloja, kuten korttelikuntosali tai korttelipesula. Tämä tarkoittaa, että tarvitaan myös uudenlaisia palveluja ja liiketoimintamalleja.
Erilaiset nettipohjaiset palvelut, kuten digitaaliset varaus- ja viestintäkanavat tekevät uusien palvelujen käyttämisestä joustavaa ja avaavat oven myös jakamistaloudelle:
- Digitalisaatio mahdollistaa jakamisen ihan toisella tavalla. Kaikkea ei tarvitse omistaa, jos yhteiset tilat ja tuotteet saa tarvittaessa sujuvasti käyttöönsä, Rönkä pohtii.
Hän ennustaa yhteisöllisyyden nousua. Myös pientaloalueilla tilankäyttöä mietitään yhä enemmän yhteisöllisyyden kannalta ja uusille asuinalueille suunnitellaan tiloja, joissa kohtaaminen on luontevaa.
- Naapurien rooli kasvaa. Tulevaisuuden pihapiirissä tunnetaan naapurit entistä paremmin.
Neliöt ihmisten mukaan
- Paikallisuus korostuu. Erilaiset asuinpaikat eivät kuitenkaan kilpaile keskenään. Enemmänkin lähtökohta on se, että tämä paikka on juuri nyt minulle sopiva paikka, minä tykkään asua täällä. Tai että tykkään tässä elämänvaiheessa asua täällä, sanoo Kimmo Rönkä.
Elämäntilanteen muuttuessa myös paikkakunta saattaa vaihtua, kuten myös asuntotyyppi tai tilajärjestelyt. Röngän mukaan tärkeää asumisessa on sopiva muunneltavuus, joka mahdollistaa hyvän asumisen elämänkaaren eri vaiheissa:
- Muunneltavuus on hyvä asia. Toiset haluavat avoimempaa tilaa, toiset hakevat lisätilan esimerkiksi yhteisistä tiloista.
- Neliöt ovat kalliita, joten on mietittävä, miten haluaa ne käyttää. Ihmisillä on usein liikaa tavaraa, jota pitää jopa varastoida. Autotallissa on aina kaikkea muuta kuin auto. Uusi trendi on, ettei mitään turhaa enää hankita kotiin. Pysyvyyden, laadukkuuden ja kestävyyden tavoite vahvistuu sekä sisustamisessa että rakentamisessa, hän painottaa.
Luonnonläheisyys on suomalaisille tärkeää myös kaupungeissa.
- Kerrostaloissa parvekkeet ja katot ovat erityisen tärkeitä. Meille tarvitaan pohjoiseen ympäristöön paremmin soveltuvia taloja, joissa on lasitetut, tilavat parvekkeet tai kattopuutarha. Ihmiset haluavat kerrostaloissakin olla lähellä luontoa, Rönkä sanoo.
Olet sellainen kuin kotisi
- Merkityksellisyys kasvaa elämässä. Ihmisillä on erilaisia intohimoja, joita he haluavat toteuttaa, sanoo Kimmo Rönkä.
Harrastukset ja kiinnostuksen kohteet näkyvät tulevaisuusasiantuntijan mukaan myös kodeissa entistä enemmän. Esimerkiksi niin, että musiikinharrastajalla on erityinen studio soittohuoneena ja kulinaristin kotiin hankitaan kaasuliesi.
- Pientaloasuminen ei ole vielä osannut profiloida itseään sillä tavalla, että siellä voit toteuttaa itseäsi, kuten haluat. Yrittäjät, muusikot ja kuvataiteilijat voivat löytää omasta kodista jopa tilan harjoittaa ammattiaan ja esimerkiksi pyöräfanille löytyy harrastustilaa.
Kiinnostus ruokaan ja sen alkuperään on trendi, joka kasvaa edelleen.
- Ihmiset haluavat lähellä tuotettua ruokaa, mikä tarkoittaa sitä, että tavalla tai toisella maatalous tulee kaupunkeihin. Kaupunkiviljely, ruokaosuuskunnat ja yhteisesti palkattu personal farmer tekevät tulevaisuuden ruoantuotantoa. Viljelylaatikot mahtuvat kerrostalon pihalle, ja yrtit kasvavat parvekkeellakin, Rönkä toteaa.
Arjen luksusta ja pieniä ilahduttavia asioita
Kimmo Röngän näkemys on, että tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän ihmislähtöistä ja ihmiskeskeistä palvelua, joka mukautuu erilaisiin tarpeisiin. Asumisteollisuuden menestyjä osaa tuottaa palveluja, jotka rakentavat innostavaa elämää ja tuovat pieniä ilahduttavia asioita.
- Jotta asumisteollisuudessa pärjää, tunneäly ja empatia korostuvat. Yrityksen pitää olla luova, utelias ja kiinnostunut ihmisistä. Bisnesälyn lisäksi tarvitaan kykyä eläytyä erilaisten ihmisten erilaisiin arkiin, toteaa Kimmo Rönkä.
- Elämysyhteiskunnassa haetaan myös arjen luksusta. Ne voivat olla asumiseen kytkettyjä palveluja, jotka helpottavat asukkaan elämää.
Digitalisaatio on mahdollistaja, mutta ei itseisarvo, Kimmo Rönkä korostaa:
- Älykkyys ja tietotekniikka antavat pohjan turvalliselle elämälle. Vähän niin kuin betoni: sen päälle rakennetaan, jotta lattia ei vajoa. Samalla tavalla teknologia muodostaa pohjan hyvälle elämälle. Pieleen menee, jos mennään teknologian ehdoilla, kun pitäisi mennä elämisen ehdoilla. Asuminen ei ole keskipiste, vaan eläminen. Asunto on osa sitä. Tärkeä osa.
Haluatko tietää lisää Sector Alarmin älykkäistä kodinturvaratkaistuista ? Vastaa muutamaan kysymykseen ja jätä tarjouspyyntö!
Lue seuraavaksi Digitaalinen älylukko helpotti Marin perheen arkea
